James A. Howard: Mustat perjantait (Top Crime #2 (1986))
Kirja:
 Taitaa olla ainut kirja, mitä James A. Howardilta on suomennettu. Se on kyllä sääli, sillä tämä oli vallan pätevää dekkarointia. Paikoitellen tuli mieleen suuret etsivät kuten Sherlock Holmes ja kumppanit, sillä kirjan päähenkilö Whit Ely turvautui enemmän päättelyyn ja tutkimiseen kuin hutkimiseen ja välivaltaan. Räikein ero klassisiin etsiviin oli kirjan varsin raadollinen murhasarja sekä rotuennakkoluulojen sävyttämä maailma, jossa Ely kuljeksi.
Mutta tosiaankin, ei tämä huono ollut, ei ollenkaan. Tyytyväisenä lukemaansa tämän pois pani ja jäi tunne, että voisi James A. Howardilta lisääkin lukea.
Pikkasen kyllä kiinnostaisi tietää myös enemmän itse kirjailijasta. Netti ei mitään paljasta. Hankaluuksia oli myös löytää jonkinlaista infoa siitä, että miten paljon mies on edes kirjoittanut. Jälleen yksi mysteerihahmo lisää tähän rakastamaani kirjallisuussoppaan.

Suomennos: Nimi O-P Rönn vilahtaa mielikuvissani suomentajana aika usein, mutta ainakin tässä Rönn tuotti valitettavan kömpelöä suomea. Ehkä syynä oli kiire, että käännös pistettiin paperille mutka-suoriksi menetelmällä, mutta.... mutta ei kirjan mainious kärsinyt lievästä kömpelöllisyydestä.
Kansi: Aika taiteellinen kansi. Violetti käsi pitää viritettyä lyhyt piippuista asetta, taustanaan miljuuna kaupungin valomeri. Ei tuo kauheasti liity kirjan dekkarointiin ja synkkiin kujiin, joissa siinä liikuskellaan, mutta kaipa tuo kuva jonkun mielestä oli hyvä. Plussaa on se, että kannessa toistuu koko sarjan lävitse kulkeva layout.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää